Työnantajalle

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset

Työsopimuslain pakottavan säännöksen nojalla työntekijä ei saa tehdä toiselle työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioiden vahingoittaa työnantajaa.
Myös kilpailevan toiminnan valmisteleminen on kiellettyä.
Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen aikana käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia.

Jos on kyse merkittävässä asemassa olevasta työntekijästä tai ylemmästä toimihenkilöstä on varsin yleistä solmia erillinen kilpailukieltosopimus ja salassapitosopimus jotka ovat voimassa myös tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Niiden solmimisessa on oltava tarkkana, sillä työnantajan on varmistettava saako sopimuksen solmia, ja löytyykö laista rajoitteita esimerkiksi sopimuksen keston osalta.

Jotta työnantaja saavuttaa ne tavoitteet joita kilpailukielto- ja salassapitosopimuksilla on, niihin on syytä sisällyttää määräys sopimussakosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä tai ylempi toimihenkilö rikkoo kilpailukieltosopimusta tai salassapitosopimusta, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle sopimussakon sopimusrikkomuksen johdosta. Tämä toimii osittain tehokkaana pelotteena, ja vähentää riskiä sopimusrikkomuksesta. Lisäksi mahdollisen rikkomuksen tapahduttua työnantaja voi vaatia kiinteäsummaista korvausta ilman, että tarvitsee keskustella vahingonkorvauslain mukaisesta syy-seuraussuhteesta vahingonkorvausvelvollisuuden edellytyksenä, tai riidellä syntyneen vahingon määrästä ja näyttökysymyksistä sen osalta.

Asianajotoimisto Max Lindholm

Kuulumme Asianajajaliittoon ja meitä velvoittaa rehellinen ja tunnollinen asianajajatapa.
Hoidamme kaikki tehtävät huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta.